Kaupankäynnin arvoketju
Viitaten Michael Porterin perinteiseen arvoketjumalliin, jossa keskitytään tehokkuuteen ja kilpailuedun ylläpitämiseen. Michaelin Porterin malli pohjautui ensisijaisiin toimintoihin ja tukitoimintoihin. Tukitoimet koostuvat taustalla olevista asioista mm. yrityksen infrastruktuuri, henkilötöstöhallinta, teknologinen kehitystyö ja hallinto. Ensisijaiset toimintojen tarkoitus on tuottaa voittoa yritykselle. Ensijaiset toiminnot koostuvat seuraavista:Tulologistiikka->toiminnot->lähtölogistiikka->myynti & markkinointi->palvelu
Pohtiessani, miten Porterin perinteistä arvoketjumallia pystyisi hyödyntämään sähköisessä kaupankäynnissä. Arvoketjun tarkoitus on jalostaa raaka-aineesta tuote loppukäyttäjälle eri toimijoiden avustuksella. Mietitään kokonaisuutta matkailun näkökulmasta ja mennään 10 vuotta takaisin päin. Tietoa ja matkailukohteita etsittiin esitteistä ja matkatoimistoista, markkinointi oli lehdissä ja matkaesitteissä ja varaus tehtiin joko soittamalla matkatoimistoon tai matkatoimistossa. Matkailuvirkailija hoiti kaikki järjestelyt hotellin, lennot ja muut lisäpalvelut, kuitenkin tämä oli sidoksissa työaikaan.
Nykyään internet on tuonut paljon uusia jakelukanavia ja verkostoja, joiden kautta matkailija pystyy vertailemaan matkailupalveluita, varaamaan ja maksamaan vuorokauden ympäri. Internetin myötä matkan varaaminen ja maksaminen ei ole enää kellonaikaan sidonnainen. Maksuvälineenä voi käyttää joko korttia tai verkkopankkia, nykyään on myös muitakin vaihtoehtoja. Uusien jakelukanavien myötä matkailija vertailee eri palvelutuottajien ja matkanjärjestäjien hintoja, hinnasta on tullut vielä suurempi kilpailuvaltti internetin myötä. Tärkeänä aloistusalustana on hakukoneet, joista yleensä ensimmäisenä aloitetaan matkan järjestäminen. Kun ennen katsottiin esitteitä, niin nykyään hakukone suuressa suosiossa.
Kaupankäynnin arvoketjuun yksi huomattava muutos on, että matkailija voi suoraan ostaa palvelut palvelutuottajan sivuilta ilman välivaiheita. Ostaessaan suoraan palvelun palvelutuottajalta esimerkiksi lentoliput, saa matkailija sähköpostiinsa vahvistuksen ja elipun. Näin ollen ei mene välityspalkkiomaksuja, jos suoraan varaa palvelutuottajalta palvelun.
Kuitenkin valmismatkoissa matkailija käyttää matkanjärjestäjää, joka on koonnut lennon+hotellin yhteen pakettiin eri palvelutuottajien tarjonnasta. Tässä matkailija käyttää välivaiheita, jotka ovat valmiiksi katsoneet lentojen aikataulut, hotellin ja pakettihinnan. Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien online verkkopalveluiden lisäksi on tullut paljon uusia jakelukanavia ja nykypäivänä internetissä on monta eri myyntikanavaa, josta matkailija voi palvelunsa ostaa mm. aggregaatit eli kokoamispalvelut supersaver.fi, OTA, hakurobotit (momondo), GDS-kanavat ja monikanavaiset palvelut booking.com. Näin ollen matkailija pystyy eri kanavien kautta ostamaan palvelunsa. Hotellien kohdalla suosio on kasvanut monikanavaisissa myyntikanavissa, johon on kerätty eri palvelutuottajien palvelut saman sivuston alle.
Matkailussa on tapahtunut kaupankäynnin paljon muutoksia vuosien aikana ja tarjontaa on paljon saatavilla internetissä, ei tulisi unohtaa asiakaspalvelua. Aikaisemmin, kun kaikki hoiti matkailuvirkailija puolestasi eikä itse tarvinnut kuin maksaa. Internetissä itse täytyy olla tietoisempi asioista ja tehdä kaikki valmistelut, varsinkin jos matkailija itse räätälöi matkansa. Tämän lisäksi tulee muistaa, että internet on tuonut paljon uusi mahdollisuuksia ja kilpailu on kovaa. Eikä voida unohtaa, että nykypäivänä mobiilisovellukset ovat kasvaneet, joka antaa matkailijalle mahdollisuuden ostaa matkansa vaikka heti mobiilillaan tai kohteessa lisäpalveluita mobiilin kautta. Markkinoinnissa yrityksien kannattaa asiaa miettiä.
Lähde: Strategy train, Arvoketju
Matkailun tuotantoverkoston toiminnan tehostamien b to c- ja b to b- kaupoissa
Pohtiessani sähköisen liiketoiminnan tuotantoverkoston tehostamista ja mitkä olisivat ne keinot. Aloin pohtia asiaa matkailuyrityksen kautta, joka tarjoaa hotellimajoitus. Oletan, että tämän yrityksen perusasiat on kunnossa e-trategia, verkkokauppasuunnitelma, tavoitteet, verkkopalvelut ja markkinointi. Markkinoinnissa hyvän huomioitu hakukoneoptimointi ja hakukonemainonta. Näiden pohjana täytyy olla CRM ja ERP integroitu jne. Tämä on lähtökohta mistä lähdetään.Tuotantoverkoston toiminnan tehostaminen
Tuotantoverkoston toiminnan tehostamiseksi pohjatyöt pitää olla hyvin hoidettu, jotta pystytään tarkemmin katsoa konkreettisia tapoja, miten tuotantoverkostoa voi tehostaa. Ensimmäisenä yrityksen verkkopalvelut tulee olla selkeät ja huokuttelevat ja yritetään saada nostettua keskiostosten hintaa. Tähän olen koonnut asioita, joita tulisi tuotantoverkossa b to c kaupoissa tehostaa:
- Verkkopalveluiden kieliversiot, sivustot maatunnuspäätteillä
- Sivuille tuotekortit ja kuvaukset matkapaketista alk. hintoineen
- Kuvia ja videoita verkkopalveluun
- Yhteystiedot näkyvälle paikalle
- Online verkkokauppa ja linkitys yhteistyökumppaneiden sivuille
- Tiedon etsiminen helppoa verkkopalvelussa
- Online asiakaspalvelu (chat, email, skype-yhteys jne... myös facebook linkitetty sivuille, asiakkaiden palautteet)
- Yhteistyökumppaneiden kanssa yhteinen portaali, kaikki ostetut matkat menevät CRM ja ERP järjestelmien avulla yhteistyökumppaneille (kenen matkailupalveluita käytetään)
Verkkopalveluiden tuotannon kehittämiseen ja tehostamiseen tarvitaan myös seurantaa, jossa kannattaa hyödyntää ilmaisia palveluita mm. google analytics.
Globaalit jakelujärjestelmät
Globaaleja jakelujärjestelmiä käyttää enimmäkseeen suurimmat matkanjärjestäjät mm. Finnmatkat. Suurimaat GDS järjestelmät ovat Amadeus, TravelPort ja Sabre, joista Amadeusta käyttää 65 000 matkatoimistoa. GDS järjestelmän kautta pystyy rakentamaan verkkopalveluilla vankan pohjan ja joita pystyy yhdistämään toisten varausjärjestelmien kanssa yhteen. GDS jakelujärjestelmät ovat pk-yrityksille kalliita, jonka vuoksi suuryrityksillä on enemmän mahdollisuuksia kehittää sähköisisiä verkkopalveluita. GDS järjestelmien kautta pystyy tekemään paketoituja matkoja, jotka viittaavat matkanjärjestäjiin.Uskon, että vielä GDS jakelujärjestelmillä on suuri vaikutus verkkopalveluissa. GDS jakelujärjestelmät ovat varsinkin kaikille matkanjärjestäjille tärkeä jakelujärjestelmä. Matkanjärjestäjien kohdalla GDS jakelujärjestelmät ohjaajavat yrityksen verkkopalveluita, koska ne ovat niin suuressa roolissa heidän tuotantoverkossaan.
Yhteenveto
Tämän blogin oli tarkoitus avata internetin kaupankäyntiprosessin arvoketjua ja miten se on muuttunut verrattuna vaikka 10 vuotta taaksepäin. Tämän lisäksi pohdin, miten tuotantoverkoston toimintaa voisi tehostaa, joka oli haasteellista. Lopuksi pohdin, miten GDS jakelujärjestelmät ohjaavat sähköisiä matkailupalveluita.Internet on antanut enemmän mahdollisuuksia matkailijoille kaupankäyntiin ja tarjontaa löytyy paljon. Myös uusia myyntikanavia on syntynyt internetin myötä. Näin ollaan saatu enemmän kilpailua yrityksille. Viittasin arvoketjussa Porterin tekemään arvoketjumalliin, jonka pohjalta aloin miettimään, onko kaupankäynnissä tapahtunut muutoksia.Tuotantoverkkojen tehostamisessa pääpointti oli verkkopalveluiden kehittäminen, jossa pohjatyö oli jo tehty. GDS järjestelmissä tulin siihen tulokseen, että GDS järjestelmät ohjaavat matkanjärjestäjien palveluita, koska heillä on suuri merkitys taustalla verkkopalvelun luomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti